Pyhät kirjat

Kirjoittaja **Farath** » La Loka 11, 2003 4:44 pm

Mikä merkitys teille on niin kutsutuilla pyhillä kirjoilla, kuten vaikkapa Raamatulla tai Koraanilla?
Miten suhtaudutte niihin?
Entä mikä on mielestänne niiden merkitys kirjallisuudessa yleensä?

Minä en ole lukenut muita kuin Raamattua, joten mielipiteeni perustuvat pitkälti siihen. Toisaalta laskisin myös Kalevalan tuohon samaan kastiin.
Miellän etenkin vanhempien uskontojen pyhät kirjat tavallaan fantasiakirjallisuuden alkuteoksiksi, joista myöhemmät kertojat ammentavat loputtomasti aineistoa ja ideoita.

Mielestäni on varsin typerää haukkua ja halveksua Raamattua sen takia, ettei usko itse Jumalaan tai Raamatun kertomuksiin. Olen enemmän ateismin puolelle kallistuva agnostikko, mutta silti uskontojen pyhistä kirjoista löytyy paljon mielenkiintoista luettavaa. Nehän ovat maailman tunnetuimpia kertomuksia ja vanhimpia klassikkoja!
Eihän suurin osa fantasiankaan lukijoista usko, että Tolkienin kirjat olisivat totuudenmukaisia, mutta silti lukevat niitä ja saattavat omistautua niille.
Ihminen usein tarvitsee fantasiaa paetakseen todellisuutta, olkoonkin se sitten sidoksissa uskoon tai ei.

No niin, ja sitten vapaata kesustelua aiheesta ja vaikka vähän sen vierestäkin.

Kirjoittaja **Vemb** » Su Loka 12, 2003 3:53 pm

Olen ateisti, mutta olen myös suunnitellut lukea Raamatun (etenkin Vanhan testamentin) joskus kun ehdin ja jaksan (niin pirusti muutakin luettavaa). Syiksi sanoisin sellaiset asiat, kuin niiden valtava merkitys muuhun kirjallisuuteen, yleissivistys ja muutaman muun asian.

Kirjoittaja **Fantasyfan** » Su Loka 12, 2003 8:45 pm

Luokittelen esim Raamatun ja Koraanin samaan Kalevalan kanssa. Kaikkia kolmea olen jonkin verran lukenut. Eteenkin Koraania voisi lukea vielä lisää sen vuoksi, jotta ymmärtäisi tätä kulttuuria paremmin eikä menisi heti tuomitsemaan. Se pieni vilkaisu koraaniin selitti jo valmiiksi sen miksi naiset käyttävät huntua ja miksi mies voi naida neljä naista - ja selitys oli täysin järkevä vaikkakaan ei enää oikein nykypäivään sopiva.

Kirjoittaja **Cayuchi** » Su Loka 12, 2003 11:59 pm

Raamattua olen lukenut jonkin verran, kun nuoruudessani liikuin mm. Helluntaiseurakuntalaisten kanssa. Vanha testamentti on kyllä todella raskas lukea sukuletteloineen ym. ja uusi testamentti on siinä mielessä mielenkiintoisempi, että nykyinen kristinusko perustuu uuteen testamenttiin. Toki vanhassa testamentissa on kaikenlaisia huvittavia sääntöjä ja määräyksiä, mutta uudessa testamentissa on taas ilmestyskirja, joka näin 'maailmanloppua odotellessa' on varsin mielenkiintoista luettavaa :wink:

Kirjoittaja **Burgeri** » Ma Loka 13, 2003 1:19 am

Raamattu ja Koraani ovat liian raskaita luettavaksi sellaisenaan, mutta niistä kirjoitettuja tutkimuksia on ihan hauska lukea. Kalevalan olen lukenut kokonaan ja yrittänyt arvuutella mikä on aitoa ja missä Lönrot vetää hatusta (Eliaksen tavoitteena ei ollut tieteellinen objektiivisuus vaan kansallistuntoikonin luominen, ja Kalevalaa on "editoitu" tätä tarkoitusta silmälläpitäen).

Olen lukenut myös A. Hitlerin "Taisteluni" ja ihmetellyt miten pirussa näin kuiva ja sekava jorina on aikoinaan uponnut yhtään kehenkään.

Kirjoittaja **talvikuningas** » Ma Loka 13, 2003 9:02 am

Itseltänikin löytyy kirjahyllystä Raamattu (yllätys yllätys), Koraani, joita kuita Veda-kirjoja, Kalevalan useitakin eri versioita, sekä Kungfutselaisia kirjoituksia. Voipa olla, että siellä aikas paljon muutakin on, mutta ne on sitten lojunu siellä niin kauan etten enää muista niitä.

Erityisesti Koraanin runolliset arvot, ovat mielestäni ainakin näin amatööriarviolla huomattavasti korkeammalla tasolla kuin esim. Raamatun psalmit. Kyllähän sieltäkin tietysti löytyy joitakuita oikein loisteliaita mutta... Länsimaisen sivistyksen kivijalkaa jokatapauksessahan Raamattu edustaa ja oikein hyvää luettavaa vaikka katsoisi sitten olevansa puhdasverinen ateisitikin.

En tosin lukisi Kalevalaa varsinaisesti pyhäksi kirjaksi kirjauskontojen pyhien joukkoon, vaikkakin itse arvostukseni tuota eeposta kohtaan on suunnaton...

Kirjoittaja **ropeltaja** » To Loka 16, 2003 5:40 pm

Raamattuun en ole koskenut, muuta kuin rippileirillä ja joskus koulussa.. Se on tehty niin kieliasultaan kuin myös kerronnaltaan sen verran "köyhäksi" etten usko sitä kykeneväni sivua enempää nukahtamatta lukemaan. Ja vaikea sen merkityksestä on mitään sanoa, kun en kerran lukenut ole..

Kirjoittaja **Otus** » Ti Joulu 23, 2003 12:07 am

Minä kunnioitan näitä ns. Pyhiä Kirjoja. Samoin kaikkia jumaltarustjoa ym. Vähän vaikea selittää miksi koska oma tapani uskoa on hyvin monisyinen. Mutta yritetään.
Minusta on todella tyhmää halveksia Pyhiä Kirjoja siksi että itse ei usko tai edustaa toista uskontoa. sillä ne kirjat ovat muille ihmisille pyhiä ja niiden sisältö kertoo niin paljon siitä mihin ihmiset uskovat, miksi käyttäytyvät niinkuin käyttäytyvät...
Niissä on niin paljon tietoa jos sitä osaa etsiä, ne herättävät ajatuksia, kysymyksiä ja kaikkea.
Sitä vartenhan kirjat tehtiin. Eikö?

Kirjoittaja **Chrisle** » Ti Joulu 23, 2003 7:55 pm

Kunnioitan kaikkia näitä kirjoja. Kylläkin mielestäni on hieman kavennettu alaa kun sanotaan niiden olevan fantasian kantaisiä :wink:

Eiköhän ne ole suurimman osan nykykirjallisuuden kantaisiä.

Niillä on valtava vaikutus ollut historiaan ja kulttuuriin, jo tämä antaa niille suunnattoman arvon. Ne ovat muokanneet maailmaamme. Niitä voi arvostaa jo tämän perusteella vaikkei itse aatetta kannattaisikaan.

Kirjoittaja **Ailmyrin** » Ti Joulu 23, 2003 10:21 pm

Olen ateisti, joten en aio käydä esim. rippikoulua, joten moisia teoksia en aio lukea :roll:

Kirjoittaja **Burgeri** » Ke Joulu 24, 2003 12:15 am

Olenhan minä nuo lukenut. Raamatun levikkiä on vaikea ymmärtää, koska erityisesti Vanha Testamentti on *jonkun muun kansan* sekoilua. Sen merkitystä länsimaiselle kirjallisuudelle ei kyllä käy kieltäminen; ja oikeastaan sitä kopioivat munkit pitivät kirjallisuutta yleensä hengissä keskiajan yli.

Koraani on huomattavasti miellyttävämpää luettavaa, mutta on enemmän ikäänkuin jonkun mietteitä kuin mitään suoria ohjeita. Ja jos niitä oikeasti yrittää lakeina noudattaa niin kyllä tulee varmasti ongelmia.

Havamaliin, Voluspaan, Kalevalaan tai Vedaan ei sisälly lähetyskäskyä tai ajatusta tietyn kansan muita suuremmasta merkityksestä. Vedan säilymisestä läpi vuosisatojen en osaa sanoa mitään, mutta Kalevalaa ei kunnioita enää niin paljon kun on yliopiston folkloristiikan kurssilla saanut tietää kuinka paljon sitä editoitiin ihan vain siksi että saataisiin annettua suomalaisten muinaisuskosta mahdollisimman ihanteellinen kuva.

Skandinaavista tarustoa on käsitelty samalla tavalla, mutta niistä tulee parempia tarinoita. Ja Havamalhan on oikeastaan kooste skandinaavisia kansanviisauksia.

Kirjoittaja **Chrisle** » Ke Joulu 24, 2003 9:48 pm

Tuli mieleen että kyllähän se jonkun verran sivistykseenkin kuuluu tuntea eri kansojen ja kulttuurien pyhiä kirjoituksia. Ei se nyt niin ole kiinni siitä onko ateisti vai ei. Minuakaan ei ole kastettu, enkä ripillä ole käynyt, mutta silti tunnen mielenkiintoa eri näkemyksiin, historioihin ja käsityksiin mitä nämä kirjat tarjoavat.

Se on vähän kuin tuntisi maantietoa ja rajanaapureita vaikkei matkustelisikaan.

Auttavathan ne ymmärtämään eri näkemyksien syitä ja kulttuuria, ainakin jonkin verran. Tulee mieleen myös, että näitä kirjoja leimataan aika paljon niiden tunnetuksi tulleiden käsitysten pohjalta jotka modernille länsimaiselle tuntuvat vastenmielisiltä. Kuten Raamattua ja Koraania. Mutta täytyy muistaa että näissä kirjoissahan on paljon muutakin, monet moraalisäännöt ovat aivan pohtimisen arvoisia.

Avoimin mielin, ei syyttäen eikä puolustaen tulee näiden kirjojen tutkimisesta mielenkiintoisempaa.

Kirjoittaja **Valaraukar** » To Joulu 25, 2003 1:16 am

Raamattu, Edda, Kalevala, Ilias ja Odysseia on tullut luettua ja minusta nuo kaikki on mukavempi lukea tiivistetyssä muodossa lukemalla Tolkienin tuotantoa. Se äijä on vaan sulattanu nuo kaikki omaan maailmaansa. Edda on huippu ja ainakin minusta on helppo uskoa Islantilaisten/Norjalaisten pitäneen Thoria ja kumppaneita jumalinaan. Kalevalan arvostus laski minun silmissä kun huomasin täälläkin mainitun Lönrotin editointi seikkailut... Raamattua kannattaa lukea. ÄItse en usko ainakaan kristittyjen jumalaan mutta ne jutut on loistavia. Hyppää vaan evankeliumit yli niin se on kuin paraskin fantasia kirja. Varsinkin ilmestyskirja on loisto... Kuten joku jo sanoikin. Avoimin mielin tulta päin... :evil:

Kirjoittaja **Ailmyrin** » Pe Joulu 26, 2003 5:13 pm

Kalevala, Ilias ja Odysseia

No nuo voisi kyllä lukeakin...

Kirjoittaja **Grindwyn** » Pe Tammi 02, 2004 2:33 pm

Ensi keväänä tulee tuo Kalevalaan tutustuminen pakolliseksi (tai ainakin joillekin tulee pakkopullaksi, minä jo odotan sitä innolla :grin:

), kirjakokeen muodossa se taidetaan kuulustellakin.

Kaikki pyhät kirjat kunniaan, sillä joillekin ne saattavat olla elämää tärkeämpiä, vaikkei niistä itse perustaisikaan.

Kirjoittaja **Firena** » Pe Tammi 02, 2004 9:58 pm

Kirjoittaja **Danthalion** » Ti Huhti 20, 2004 3:09 pm

Raamattu on tavallaan mielenkiintoinen kirja. (KEHU omistan suomenkielisen raamatun, joka on fraktuurilla kirjoitettu ja painettu vuonna 1901 KEHU) Se kertoo paljon historiallisia faktoja, joiden ajallinen määrittäminen tosin ontuu, samoin kuin selittäminen motiivien ja vaikuttimien osalta. Toisaalta se on kansalliseepos siinä missä vaikkapa Edda tai Kalevalakin, mutta vanhempaa perua, mikä tekee sen tulkitseminsen vielä vaikeammaksi kuin edellämainittujen. Onhan siellä paljon roskaa, jota keskiajalla lisättiin, kuten Ikuinen kadotus, Helvetti ja Paholainen. Lisäksi se on tavattoman vääristynyt alkuperäisestä muodostaan useiden käännösten ja liiallisen kirkollisen ylivallan vuoksi.

Tulihan taas vaikeaselkoista... Lyhyesti: ovathan nuo "pyhät kirjat" arvokkaita kirjoja jo pelkästään kirjallisuuden historian kannalta.

Kirjoittaja **Piikki** » Ti Huhti 20, 2004 3:20 pm

1) Kukaan ei halua kuulla mitä minulla on sanottavaa tähän.
2) Vaikka joku haluaisikin, en sitä jaksaisi kirjoittaa.
3) Turha viesti.

Kirjoittaja **gryptorg** » Ti Huhti 20, 2004 5:42 pm

No ainoa kirja mitä minä pidän jollakin tavalla pyhänä on minun Kalevala. Tuo Kalevala on ollut ennen isoäitini ja se on peräisin 20 luvulta.

Kirjoittaja **gryptorg** » Ti Huhti 20, 2004 5:45 pm

Piikki kirjoitti:1) Kukaan ei halua kuulla mitä minulla on sanottavaa tähän.
2) Vaikka joku haluaisikin, en sitä jaksaisi kirjoittaa.
3) Turha viesti.

Piikki sinun kirjoituksistasi saa sellaisen kuvan että olet tyympääntynyt täällä käytäviin keskusteluihin.
(Tämä on tosin rivienvälistä lukemista joka ei tunnetusti ole kovin tarkkaa tiedettä.)

Pyhät kirjat

Pyhät kirjat

Paikallaolijat