Olen hiljalleen tutustunut foorumin antiin, mutta kun nyt vihdoin löysin "Tärkeää tietää"-osiosta tämän esittelyketjun, ajattelin ilmoittautua läsnäolevaksi. (Jos oikeasti haluatte että tämä huomataan, nimetkää osio vaikka "Tylsää, älä katso tänne" -osioksi.
)Olen mies parhaassa iässä, roolipelaamisen aloitin ANKHilla 80-luvun lopussa. Sitten suomennettiinkin jo KERP, ja siihen jäin koukkuun, vaikka monenlaisiin sääntö/pöytäpeleihin (en tiedä näistä nimityksistä vaan olen ylpeästi kehityksen kelkasta pudonnut) olenkin tutustunut: Astra, RuneQuest, AD&D, Boot Hill, Cthulhu, Miekka&Magia, D&D, Stormbringer, Shadowrun, Cyberpunk, Twilight 2000, Rolemaster jne. Alan lehtiä olen seurannut lähinnä 90-luvulla, Magusta ja Claymorea.
Maailmana Keski-Maa on minusta vertaansa vailla tunnelmassaan ja uskottavuudessaan (helpottaa pelinjohtajan taustatöitä kun kaikki ovat lukeneet Tolkieninsa), ja säännöissä parasta on joustavuus (esim. jatkoheitot: kaikki on mahdollista) ja kattavuus. Sääntöjä tietysti sovelletaan fiiliksen ja järkiperustelujen mukaan, ei sokeasti.
Olen harras nopanpalvoja: satunnaisuus on minulle tapa välttää ikuisia fantasiagenren kliseitä, ja pelaajatkin tykkäävät kun eivät aavista ennalta kaikkea. Joka tilannetta ei kuitenkaan ratkota vain nopilla, vaan roolipelaamisellakin on roolinsa. Suuret linjat ja koko joukko irrallisia, elävöittäviä yksityiskohtia on toki suunniteltu, mutta sivupolut ja yllätykset ovat aina tervetulleita.
Jokunen vuosi sitten palasin roolipelien maailmaan pitkän tauon jälkeen, mutta se on nyt sitä kerran kuussa tai kahdessa -touhua, eikä tosiaan kolmena iltana viikossa niin kuin teininä. Mutta toisaalta alle 12 tunnin session ei liikkeelle lähdetäkään. Sopiva porukka on minusta kuitenkin tärkeämpi kuin tiivis pelitahti.
Täällä vaikuttaa olevan erittäin kirjallista, ajattelevaa ja luovaa porukkaa, mitä tietysti en edes ihmettele: harrastus rajaa kohderyhmänsä.
