Intohimonne

Kirjoittaja **Olorin** » Ma Syys 20, 2004 7:40 pm

*yrittää pysyä tuolilla*

Kirjoittaja **JulmaMakaki** » Ti Syys 21, 2004 2:04 am

Vanhat tavarat, etenkin elektroniikka yleensäkin kaikki romu. :wink:

Kuhan saa oman kämpän siitä tulee aikamoinen romuvarasto.
Autot, vanhat tietenkin. Pakko päästä aina kokeilemaan kavereiden ja sukulaisten autoja.
Vauhti. Yksin autossa, "tyhjä" tie...

Kirjoittaja **RedDragon** » Ti Syys 21, 2004 8:55 am

gryptorg kirjoitti:
RedDragon kirjoitti: seksi jne x)

Eikös se olekkaan itsestään selvä intohimo?

Toisilla on, toisilla ei. Jotkut on, mitä on. *hmm* Kyse oli intohimoista ja mä päätin vähäsen avautua *virnuaa*

Loistavia noi ilmeiden selitykset, muuten x)

Kirjoittaja **Témuend** » Pe Syys 24, 2004 11:18 pm

Viulun soitto, tai soittaminen yleisesti, ja musiikki muutenkin. Ja suklaa on hyvää. Ja kaakaokin on hyvää...

Kirjoittaja **gryptorg** » La Syys 25, 2004 1:45 am

Viulun soitto on hieno intohimo *nostaa hattua*

Kirjoittaja **Komentaja Kurpitsa** » La Syys 25, 2004 7:31 pm

Kitaran soittelu, Roolipelit ja musiikki tulee ekana mielee mutta löytyyhä noita muitaki

Kirjoittaja **nuorilarppaaja** » La Syys 25, 2004 8:15 pm

1.larppi,
2.netti,
3.counter strike: condition zero,
4.oisko koulu *haistelen tässä kohdassa p****a,
5.larp aseiden tekeminen,
6.pilkun nussinta :shock:

7.SKEITTAUS
8.LUMILAUTAILU
9.kohta golf :wink:

10.pilailu (pakko päästä tekemään jotain hauskaa joka viikko :wink:

)

no siinä oli kaikki ja tuo koulu on pelkkä vitsi se on kauheet! :shock:

Kirjoittaja **templar** » Su Syys 26, 2004 11:20 am

En tiedä olenko tätä vielä maininnut, mutta maalaaminen on aika merkittävä intohimoni, kuten myös lyijykynäpiirrokset..

Kirjoittaja **Ailmyrin** » Su Syys 26, 2004 11:31 am

maalaaminen on aika merkittävä intohimoni, kuten myös lyijykynäpiirrokset..

Minulla on aika sama, mutta tykkään piirtää 3D-kuutioita ja tuherrella mangaa.

Kirjoittaja **RedDragon** » Ma Syys 27, 2004 1:03 pm

Pakko lisätä tohon listaan: Kovan äänen pitäminen :twisted:

Mä olen siinä tooooooosi hyvä. HCpuNkMättö on siistii x)

Kirjoittaja **Dreamfinder** » Ma Syys 27, 2004 2:09 pm

Tietokone is my passion.. eiku. :evil:

No joo, koneen kanssa tulee oltua enemmän kuin tyttöystäväni, vaikka rakastan vain jälkimmäistä. Tämä kai siksi että kaikki taiteeni ja harrastukseni ja opintoni nivoutuvat tietokoneeseen. Muita intohimoja on musiikki ja metsälenkit.

Kirjoittaja **Angalossiel** » Ma Syys 27, 2004 7:09 pm

Ehaheha..

*nauraa vieläkin gryptorgin älynväläystä* Uskaltaakohan näitä naamoja käyttää nyt ollenkaan kun aina tulee mieleen gryptorgin likaisen mielikuvituksen tuotokset *heristää sormeaan*. Ei vaan, tuo oli oikeasti hyvä juttu. :cool:

Hmm.. suklaa/muut hyveet, musiikki ja ajatteleminen.. Niin no, jälkimmäinen kaipaa ehkä hiukan selvennystä. Tarkoitan että miltein joka päivä minulla pyörii mielessä ties minkälaisia teorioita asioista ja kaikennäköisiä kummallisia ajatuksen pätkiä. Niin ja yksi intohimo ovat kaikki kauniit asiat.. luonto, auringonlaskut, tähdet, sateen tuoksu, tuulen kosketus kasvoilla. Joka päiväisiä, mutta silti niin ihania. Niistä nautin ihan suunnattomasti.

Kirjoittaja **gryptorg** » Ma Syys 27, 2004 7:31 pm

Angalossiel kirjoitti:Ehaheha.. *nauraa vieläkin gryptorgin älynväläystä* Uskaltaakohan näitä naamoja käyttää nyt ollenkaan kun aina tulee mieleen gryptorgin likaisen mielikuvituksen tuotokset *heristää sormeaan*

*räpsyttelee bambi-silmiään ja yrittää näyttää viattomalta*

Kirjoittaja **Ailmyrin** » Ma Syys 27, 2004 8:28 pm

Niin ja yksi intohimo ovat kaikki kauniit asiat.. luonto, auringonlaskut, tähdet, sateen tuoksu, tuulen kosketus kasvoilla.

Sittenhän meitä on ainakin kaksi :grin:

Tuulessa sauvataistelen, vesisateessa miekkailen, pimeässä miekkailen tai hiipailen ja tähtioina kiipeän talomme katolle unelmoimaan tai hakekaan insiraatioita. Ja kun pääsen metsään, vaikka ihan pieneen, minusta Susisielu tahi jotain yhtä kliseistä. Kuitenkin, minulta pimenee kaikki ja vaan juoksen. Kuutamo-kaikkitähdet-tuuliyöt ovat minulle ekstaasia, kuten sitaatista tulee ilmi :cool:

Kirjoittaja **Angalossiel** » Ma Syys 27, 2004 9:15 pm

gryptorg kirjoitti:*räpsyttelee bambi-silmiään ja yrittää näyttää viattomalta*

Tuo ei mene läpi. :wink:

Ailmyrin kirjoitti:Sittenhän meitä on ainakin kaksi Tuulessa sauvataistelen, vesisateessa miekkailen, pimeässä miekkailen tai hiipailen ja tähtioina kiipeän talomme katolle unelmoimaan tai hakekaan insiraatioita. Ja kun pääsen metsään, vaikka ihan pieneen, minusta Susisielu tahi jotain yhtä kliseistä. Kuitenkin, minulta pimenee kaikki ja vaan juoksen. Kuutamo-kaikkitähdet-tuuliyöt ovat minulle ekstaasia, kuten sitaatista tulee ilmi

Ei ole todellista! :shock:

Minäkin teen niin! Kiipeän katolle ihailemaan uskomattoman keltaisen nousevan kuun kauneutta. Voisin istua paikoillani vaikka koko yön niinä hetkinä. Antaa vain ajatusten lentää ja katsella tähtiä ja kuuta, kuunnella yön ääniä pimeässä. Nauttia niiden kauneudesta ja aistia hetken jokaisella solullani. Taivas on todellakin suuri inspiraation lähde, ei yhtään vähempää aamuisina hetkinä kun kuuran peittää usvan syleilyssä lepäävät pellot ja metsä on hiljaa kuin ilta-auringon lämpimissä väreissä tai Kuun hallitessa tähtien valtakuntaa. Ja rakastan kävellä ulkona talvisina öinä vain ihaillen tähtiä ja kaiken sisäänsä sulkevaa pimeyttä.. samoin kun rakastan kesäisin seisoa merellä korkeilla rantakalliolla kädet sivuille ojennettuna ja antaa tuulen puhaltaa täysillä mereltä, tuntea sen voima ja kuulla sen kuiske kaikkialla ympärillä. Ah.. Se todellakin on ekstaasia - ja parempaa! Niissä hetkissä on taikaa.

Kirjoittaja **templar** » Ma Syys 27, 2004 9:27 pm

Ailmyrin ja Angalossiel. Teitä ei ole vain kahta, tässä on kolmas.

Minäkin olen viimeistä soluani myöten "luontoesteetikko". Saatan pysähtyä katselemaan esim puiden tai pilvien välistä siivilöityvää valoa erityisesti auringonnousun tai -laskun aikaan. Myöskin koskematon puuterilumi maassa ja puissa on joskus aivan mahdottoman kaunis näky. Tällaisia esimerkkejä keksii paljon.
Kuitenkin yksi asia, joka on aika mielenkiintoinen, on se, että nautin kaupungilla kävelemisestä rankkasateessa.. Erityisesti pimeällä, kun valot heijastuvat märästä maasta. :cool:

Metsä on muuten hienoa kuunneltavaa...

Angalossiel mainitsi myös toisen asian, joka on minun intohimoni: ajattelemisen.

Kirjoittaja **Angalossiel** » Ma Syys 27, 2004 10:38 pm

templar kirjoitti:Ailmyrin ja Angalossiel. Teitä ei ole vain kahta, tässä on kolmas. Minäkin olen viimeistä soluani myöten "luontoesteetikko". Saatan pysähtyä katselemaan esim puiden tai pilvien välistä siivilöityvää valoa erityisesti auringonnousun tai -laskun aikaan.

Tervetuloa joukkoon vaan! :cool:

Auringonvalon siivilöityminen pilvien läpi on kyllä niin kaunista.. itsekin olen katsellut sitä laskemattomia kertoja. Sitä muuten sanotaan enkelvaloksi.. sanotaan että niitä kultaisia säteitä pitkin laskeutuu enkeleitä maan päälle.

Miulle tulee tuo aina mieleen kun näen sellaisen.. kuulin tuon vuosia sitten yhdeltä kaverilta ja minusta se on kaunis ajatus. Se on hyvä kun kaverit saa aina repiä liikkeelle kun jään tuijottelemaan taivaalle ihan lumoutuneena. :oops:

Yksi kauniimmista hetkistä kesällä oli eräs ilta kun istuttiin yhdillä kallioilla joilta näkee koko kaupungin yli ja satoi tihkuttaen vettä ja aurinko oli juuri laskemassa taivaanrannan taakse. Ne vesipisarat näyttivät ihan kristallilta ja kimmelsivät auringon viimeisissä säteissä. Se oli jotain uskomattoman kaunista.. *syvä huokaisu* Minussa taitaa olla romantikon vikaa.

Kirjoittaja **gryptorg** » Ti Syys 28, 2004 1:28 am

templar kirjoitti:Teitä ei ole vain kahta, tässä on kolmas. Minäkin olen viimeistä soluani myöten "luontoesteetikko".

Teitä ei ole kolmea vaan tässä on jo neljäs. Luonnolla ja erityisesti pimeällä luonolla on oma ihmeellinen viehätyksensä ja vaikuttaa aisteja terävöittävästi. Monesti tulee varsin primitiivinen olo metsässä ja kaikkiin pieniinkin ääniin tule reagoitua. Satessa on hyvä juosta tai aja polkupyörällä pitkään ja kovaa, pellolle on hyvä mennä X:sänä lepäilemään ja katselemaan taivasta. Pilvetön taivas, täysikuu ja hankiainen on varattu suolla kulkemiseen, mukaa kuuluu tähtien katselu ja itsensä (ja koko ihmiskunnan) pieneksi ja mitättömäksi tunteminen. Täydenkuun aikaan yleensäkkin on hyvä lähteä metsään tai mihin tahansa luontoon kulkemaan kuin muinainen.

Kirjoittaja **raastinkieli** » Ti Syys 28, 2004 6:14 am

No niin pojat ja tyttaret, nyt kun otitte asian puheeksi niin myonnan minakin tuon intohimokseni. Jopa siina maarin, etta olen hakeutunut alalle, jossa saan olla luonnon kanssa tekemisissa joka ikinen paiva.

Olin muuten vasta upeassa metsassa: yli 40 m korkeita jattilaismaisia valkomantyja, joiden alapuolella lehto - siella rehevassa pensaikossa vilisteli oravia ja tikkoja (tikat eivat vilistele). Aurinko siiviloityi lehvaston lapi, oli hieman kostea ilma. Kunpa vain typerat kanukit olisivat ymmartaneet pitaa turpansa kiinni ja askeltaa varoen. Joka ikisen oksan paalle kun ei ole pakko astua. Enemman olisin nauttinut siita yksin. Kaikkea ei voi saada.

Taytyy sanoa, etta tama on larpmaisemien tuhlausta.

Kirjoittaja **Olorin** » Ti Syys 28, 2004 8:53 am

Okei, tässä on kuudes. Yksi parhaimmista asioista viime kesässä oli se, kun töistä tullessa saattoi jäädä ihmettelemään auringonnousua, ja aitä kuinka se värjäsi koko maiseman oranssin sävyiseksi.

Myöskin aurinkoiset talvipäivät kunnon pakkasella, kun koivujen oksat ovat "jäähileen" peitossa.
Ja enkelvalo on todella... upeaa. Joskuson tuntunut siltä, että että se pilvien raosta pilkistävä valokiila ei ole mikä tahansa rako pilvipeitteessä, vaan portti taivaaseen.

Intohimonne

Paikallaolijat